Olen syksyn aikana siivonnut kaappeja ja pistänyt tavaraa reippaalla kädellä kiertoon. Samalla on tullut välteltyä uuden ostamista. Kaupoissa käynti rajoittuu melko tarkaan välttämättömiin ruokaostoksiin. Tänään kuitenkin piipahdin pitkästä aikaa lähikirppiksellä ja siellä tämä uusi ihastukseni odotti!
Petroolinvärinen peltitarjotin oli vaan niin vastustamaton. On se jännä juttu, että syksyn pimetessä kaipaan kotiin vahvoja värejä ja tämä tarjotin tuo juuri sitä jotain syyskotiin.
No, onneksi tämä haksahdukseni kustansi vain 1,50, joten eipä tullut reissu kalliiksi. Onhan se toki kierrätystä parhaimmillaan, kun löytää aarteen itselleen kirpparilta.
Omien joutotavaroiden vaihtaessa omistajaa, olen saanut muutaman viesti jälkikäteen kiitoksena, kuinka iloinen tavaran saaja on ollut lahjoituksestani. Onpa hyvä laitettu myös kiertämään, sillä lahjoituslangoistani taitava tekijä neuloi lämpöisiä lapasia Joulun lapsi -keräykseen. Näistä on tullut todella hyvä mieli itsellenikin!
Tänään töissä juteltiin siitä, kuinka pimeimpään vuodenaikaan herkuttelu lisääntyy. Itse koitan pitää herkuttelun aisoissa syömällä pahimpaan karkkihimoon lakristitaateleita. Näitä on helppo valmistaa itse, eikä kovinkaan montaa tarvitse makeannälän taltuttamiseen syödä.
Kiva iltaa sinne ruudun toiselle puolelle!