Viikonloppuna säilöessäni metsäretken saalista pakastimeen löysin sieltä pussillisen viimesyksyn puolukoita. Kohtahan saa kerätä pakkaseen tuoreet puolukat, joten oli syytä käyttää vanhat marjat pois.
Mikä sen parempaa herkkua puolukoista, kuin vispipuuro! Harvemmin vain tulee enää nykyisin tehtyä lasten kasvettua isoiksi.
Voi kuinka hyvää se taas olikaan pitkän tauon jälkeen. Oman vispipuuroni teen mannasuurimopussin kyljessä olevalla ohjeella ja kylmän puuron vatkaan todella kuohkeaksi. Mitä ilmavampi puuro, sitä parempi!
Puuro teki hyvin kauppansa, eikä sitä olekaan enää jäljellä kuin yksi annos. Taidankin syödä sen iltapalaksi. Mukavaa illanjatkoa kaikille!
Voi nyt tekee mieli vispipuuroa :) Parasta herkkua!
VastaaPoistaNiin on!
PoistaJos minä jotain kaipaan ajastani ennen keliakiaa, niin se on vispipuuro. Vastaavaa en ole sen jälkeen enää saanut.
VastaaPoistaVoi harmi!
PoistaNam! Nenänpäätä alkoi hikoiluttamaan jo kuvien katselu! En tiedä miksi, mutta vispipuuro saa nenänpääni hikoamaan ;-)
VastaaPoistaTodella kauniit värit kuvissasi, ihana pellava(?)liina!
Hih, jännä juttu tuo nenän hikoilu :) Rouheat pellavaliinat ovat lemppareitani !
PoistaItse tehty vispipuuro on maailman parhainta.
VastaaPoistaHelppoa ja hyvää herkkua. Taas tänään ihmettelin, miksi sitä kuitenkin tulee tehtyä niin harvoin?
PoistaOn niin herkullisen näköistä!
VastaaPoistaVispipuuro maistuu minullekin. - Miksi sitä tulee tehtyä vain niin harvoin?
VastaaPoistaNamskis, täytyykin kipaista puolukoita ja keitellä puurot!
VastaaPoistaKiitos vinkistä, vispipuuro onkin ollut unohduksissa jo kauan!
VastaaPoista♥siis niiiiin hyvän näköistä!
VastaaPoistaVoi kumpa saiskin vispipuuroa. :)
VastaaPoista